Haaste
Sydänterveyden aiheuttamilla haasteilla on laajat inhimilliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy Suomessa [1]. Paitsi yksilön elämänlaadun ja terveyden tasa-arvon näkökulmasta, sydänsairaudet ovat myös kansantalouden näkökulmasta merkittävä rasite. Suomessa hoidetaan vuosittain 17 000 sepelvaltimotautikohtausta [2] ja yhden potilaan hoidon kustannusten on arvioitu olevan noin 20 000 € ensimmäisen vuoden aikana [3].
Kokonaiskuvassa sydän- ja verisuonisairauksista aiheutuu yhteiskunnalle arviolta lähes 3 miljardin euron vuosittaiset kustannukset, kun huomioidaan myös epäsuorat kustannukset [4]. Sydäntapahtumat uusiutuvat myös herkästi: sydänkohtauksen saaneista joka viides saa uuden kohtauksen vuoden sisällä [5].
Suomessa haasteena on myös terveyden tasa-arvo: ihmisten sosio-ekonominen asema ja asuinpaikka kasvattavat terveys- ja hyvinvointieroja myös sydänsairauksien alueella .
Ohjelman tavoite
- Ohjelman avulla haluamme parantaa suomalaisten sydänterveyttä terveellisiä elintapoja edistämällä ja tarjoamalla potilaille tietoa ja tukea mahdollisimman hyvään itsehoitoon.
- Haluamme edistää terveyden tasa-arvoa ja kaventaa sosioekonomisia eroja: Suomessa asuvilla sydänpotilailla tulee olla tasa-arvoiset mahdollisuudet sairauden yksilölliseen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.
- Lisäksi haluamme ehkäistä sydäntapahtumista johtuvia kasvavia kustannuksia ja edistää ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla on positiivinen vaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon kantokykyyn tulevaisuudessa.
Henkilökohtaista tukea
Nykyään vain alle 40 %:lle potilaista suositellaan sydänkuntoutusohjelmaa, vaikka elintapaohjauksella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia sydänsairauksien hoidossa [6]. Ohjelman tarkoituksena on täydentää nykyisiä palveluita sekä tarjotaan potilaille paremmat mahdollisuudet itsehoitoon riippumatta heidän asuinpaikastaan tai sosioekonomisesta asemastaan.
Ohjelmaan osallistuvat saavat säännöllistä ja yksilöllisistä, heille kohdennettua tukea elintapamuutoksiin ja arjen valintoihin, joka voi olla myös digiavusteista. Lisäksi osana ohjelmaa voidaan arvioida yksilöllinen tarve tehostaa lääkehoitoa uusimmilla lääkkeillä. Ohjelmaa suunnitellaan pitkäkestoiseksi ja tavoitteena on valtakunnallinen laajuus.
Niiden potilaiden, jotka eivät noudata sepelvaltiotautipotilaan tupakointi-, ravinto-, ja liikuntasuosituksia, riski sairastua uudelleen tai kuolla on nelinkertainen verrattuna potilaisiin, jotka noudattavat heille annettuja elintapaohjeita. [6]
Uusi rahoitusmalli
Rakennamme ennaltaehkäisevän ja etupainotteisen toiminnan mahdollistamiseksi uutta rahoitusmallia: ohjelman rahoittamisessa on tavoitteena hyödyntää yksityisellä tai julkisella pääomalla tehtyä vaikuttavuusinvestointia.
Tässä vaikuttavuusperusteisessa yhteistyömallissa ohjelman tavoitteiden saavuttamista mitataan ja ohjelman tilaaja eli julkinen sektori maksaa vain tuloksista.
Rakennamme ohjelmaa yhteistyössä
Rakennamme ohjelmaa tiiviissä vuoropuhelussa eri alojen asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tähän mennessä ohjelman kehittämisessä on ollut mukana edustajia yli 20 organisaatiosta sekä kansalliselta että paikalliselta tasolta. Yhteinen kehittäminen asiantuntijoiden kanssa jatkuu läpi koko ohjelman valmistelun.
Ohjelman kehittämisessä on ollut mukana edustajia yli 20 organisaatiosta. Rakennamme ohjelmaa tiiviissä vuoropuhelussa eri alojen asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa.
Lähteet:
[1] THL 2020: https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-yleisyys
[2] Sydäninfarktin diagnostiikka. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014. https://www.kaypahoito.fi/hoi04050
[3] Iversen T, Häkkinen U. Comparative treatment costs for patients with acute myocardial infarction between Finland and Norway. Nordic Journal of Health Economics. 2018 Dec; 6 (2):58-79
[4] Wilkins, E., Wilson, L., Wickramasinghe, K., Bhatnagar, P., Rayner, M., Townsend, N 2018. European Cardiovascular Disease Statistics 2017 edition. European Heart Network 2017. 183-186.
[5] Jernberg T. ym. Cardiovascular risk in post-myocardial infarction patients: nationwide real world data demonstrate the importance of a long-term perspective. European Heart Journal (2015) 36, 1163–1170
[6] Syvänne, M. Elämä(ä) sydäninfarktin jälkeen. Duodecim 2015;131(9):841-7: https://www.duodecimlehti.fi/duo12234
