Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy Suomessa ja maailmalla [1,2]. Ne käyvät meille kalliiksi – sekä rahalla että inhimillisellä kärsimyksellä mitattuna.
Suomessa sydän- ja verisuonisairauksista aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain miljardien eurojen kustannukset [3]. Maassamme elää satojatuhansia ihmisiä, joilla on jokin sydänsairaus [1]. Sairastavuus heikentää väestön elämänlaatua ja erityisesti ikääntyneen väestön toimintakykyä. Vaikka sairauksiin kuolleiden määrä on vähentynyt huomattavasti 1970-luvulta alkaen, sairaudet aiheuttavat edelleen merkittävän osuuden työikäisten kuolemista Suomessa [1]. Kyse on siis merkittävästä haasteesta kansanterveydelle ja hyvinvoinninnille. Koska saman euron voi käyttää vain yhden kerran, on syytä käyttää se mahdollisimman tehokkaasti, ja tehokkain tapa hoitaa sairautta on estää sen syntyminen.
Vanhojen keinojen lisäksi tarvitaan uusia
Monia sydän- ja verisuonisairauksia voi ehkäistä oikeilla elintavoilla [4]. Suomessa riskitekijät, kuten tupakointi, korkea verenpaine ja korkea kolesteroli, ovatkin vähentyneet viimeisten vuosikymmenien saatossa [1]. Tästä huolimatta olemme monien riskitekijöiden suhteen edelleen korkealla tasolla kansainvälisesti vertaillen [3]. Riskitekijöihin vaikuttamista ja elintapaohjausta pitäisikin edelleen tehostaa.
Jos henkilöllä on useita riskitekijöitä, kuten esimerkiksi tupakointi ja kohonnut veren kolesteroli, niin riski kohtaukselle tai ennenaikaiselle kuolemalle kasvaa merkittävästi [4,5]. Paras lopputulos ilmiselvästi saavutettaisiin, jos kaikki riskitekijät saadaan kerralla kuntoon – aina tämä ei kuitenkaan ole realismia. On pidettävä mielessä, että on parempi saada riskitekijät hallintaan mieluummin yksitellen kuin ei lainkaan. Elintapojen muutoksessa potilaan motivaatio ja sitoutuminen muutokseen ovatkin avainasemassa, ja tätä tulee tukea tarjoamalla palveluita, joita on helppoa ja mielekästä käyttää.
Koronapandemian aikana terveydenhoitojärjestelmät ovat olleet normaaliakin suuremmassa paineessa yrittäessään hoitaa koronapotilaita muun toiminnan ohessa. Niukat resurssit ovat aiempaa tiukemmalla, ja lisäksi väestön terveydenhuoltoon kohdistuvat odotukset ja tarpeet kasvavat jatkuvasti. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi vanha keinovalikoima ei enää riitä, vaan tarvitaan uudenlaisia, eri toimijoiden osaamista yhdistäviä tapoja parantaa terveyttä väestötasolla.
Kumppanuuksista ratkaisu
Lääketeollisuus on osa terveydenhuoltoa, ja sen tulee jatkossa osallistua entistä ponnekkaammin ratkaisemaan yhteisiä haasteita. On mietittävä, kuinka voimme yhdessä parhaiten luoda arvoa yhteiskunnalle, palvelunjärjestäjille ja potilaille, sekä edistää sydänterveyttä koko Suomessa.
Yhteistyö on voimaa, ja uusien ratkaisujen avainasemassa ovat kumppanuudet. Yhdistämällä terveysalan organisaatioiden, julkishallinnon, tutkimuslaitosten ja potilasryhmien osaamisen, kokemukset ja datan voimme kehittää uusia keinoja vähentää sydäntapahtumien määrää, ja siten kuormittavuutta terveydenhoidollemme. Olemme kaikki samassa veneessä, ja lopulta yhteinen ponnistus hyödyttää koko yhteiskuntaamme.
Timo Purmonen
Heath economics & outcomes research manager, Novartis Finland Oy
Janne Martikainen
Lääketaloustieteen professori, Itä-Suomen yliopisto
Mikäli olet kiinnostunut aiheesta, tervetuloa virtuaalisille aamukahveille 28.4. klo 8.30 alkaen kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä ja keskustelua aiheesta. Tilaisuuteen voi ilmoittautua täältä.
Lähteet:
[1] THL 2020: https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-yleisyys
[2] WHO 2020: https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/the-top-10-causes-of-death
[3] Wilkins, E., Wilson, L., Wickramasinghe, K., Bhatnagar, P., Rayner, M., Townsend, N 2018. European Cardiovascular Disease Statistics 2017 edition. European Heart Network 2017. 183-186.
[4] THL 2022: https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-riskitekijat-ja-ehkaisy
[5] THL 2022: https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/finriski-laskuri