Tulosperusteisuus on termi, joka saattaa aluksi herättää tehokkuuteen ja ”kovaan talousajatteluun” viittaavia mielleyhtymiä. Kyseessä on kuitenkin ensivaikutelmaa pehmeämpi – tai ehkä pikemminkin yhteiskunnallisempi teema. Tehokkuusajattelun sijaan tulosperusteisuus liittyykin yleensä pikemminkin vaikuttavuusperusteisuuteen, tarvelähtöisyyteen ja perinteistä palvelujärjestämistä kokonaisvaltaisempaan lähestymiseen.
Tulosperusteinen palvelujen järjestämiseen liittyvä keskustelu ja sen hyödyntäminen on yleistynyt viime vuosina niin Suomessa kuin maailmalla. Tulosperusteisuudella pyritäänkin yhteiskunnan eri tahojen voimavarojen kanavoimiseen kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Siten kyseessä on palvelujen järjestämisen paradigman muutos, jolla on huomattava vaikutus hallintoon ja johtamiseen. (1)
Tulosperusteiseen järjestämiseen liittyy olennaisesti pyrkimys ennaltaehkäisevien palveluiden tarjoamiseen ja siten esimerkiksi hyvinvointiongelmien ja sairauksien ehkäisemiseen (2). Esimerkiksi tulevien hyvinvointialueiden kontekstissa on realistista ajatella, että tulosperusteisuus on perinteisemmän suoriteperusteisen järjestämisen rinnalla tapahtuva, täydentävä järjestämisen tapa. Tulosperusteisuus haastaa palveluja järjestäviä organisaatioita sekä vallitsevaa toimintakulttuuria sekä johtamisen ja hankinnan käytänteitä. Hallintorajojen sijaan toimintaa ohjaa pikemminkin yhteisön tarpeet ja siten toimintaa organisoidaan ilmiölähtöisemmin. Tavoitteiden eli esimerkiksi hyvinvointivaikutusten ja -vaikuttavuuden kautta johdetussa toiminnassa korostuukin tiedolla johtaminen sekä yhteiskehittäminen ja -tuottaminen järjestäjän, tuottajien sekä palvelunkäyttäjien välillä.
Tulosperusteisuus voi vauhdittaa yksilöllisempiä ja tarvelähtöisiä palveluita
Tulosperusteisuus mahdollistaa myös innovaatioiden ketterämpää hyödyntämistä. Tulosperusteinen ohjaus ei yksityiskohtaisesti määrittele ”miten” palvelut tulisi toteuttaa, vaan antaa palveluiden tuottajille tilaa miettiä sekä innovoida millä tavoin tulokset parhaiten ja tarvelähtöisesti saavutetaan (1). Laajempi keinovalikoima voi johtaa myös yksilöllisempään tukeen. Tulosperusteisuus voi parhaimmillaan toimia siltana uusien vaikuttavien käytänteiden ja toimintamallien sekä yksilöllisten ratkaisujen kehittymiselle. Kehittyneitä malleja voidaan sitten soveltaa oppien karttuessa ”perinteisemmän järjestämisenkin” puitteissa.
Tulosperusteisuus on varsin ajankohtainen teema myös edellä mainituille hyvinvointialueille. Sote-palveluiden tarpeen ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa. Väestön ikääntymisen lisäksi myös pitkään jatkunut kansanterveyden suotuisa kehitys on tutkimusten mukaan (3) hidastumassa ja osin jopa pysähtynyt. Suomen julkisen talouden menojen ennakoidaan siten kasvavan, mikä voi entisestään heikentää hyvinvointialueiden mahdollisuuksia ennaltaehkäisevän toiminnan resursointiin.
Uusia voimavaroja hyvinvoinnin edistämiseksi
Edellä kuvattu kehitys peräänkuuluttaa systeemisiä muutoksia. Kuten Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Timo Halonen tuoreessa blogissaan kirjoittaa (4), tulisi Suomessa yhä aktiivisemmin pohtia keinoja, joilla voidaan suunnata myös yksityistä rahoitusta yhteiskunnallisten haasteiden, kuten ympäristö-, tai sosiaali- ja terveysongelmien ratkaisemiseen. Vaikuttavuusinvestoinneilla yksityinen pääoma pyrkii aktiivisesti rahoittamaan toimintaa, jonka pyrkimys on yhteiskunnallinen hyöty. Siten kyseessä on vastuullisen sijoittamisen kehittynein muoto, kuninkuuslaji (5).
On kuitenkin todettava, että tulosperusteisuus on ”hyvä renki, mutta huono isäntä”. Tulosperusteinen palvelujen järjestäminen edellyttää uudenlaista järjestäjäosaamista. Osapuolten tulee myös ymmärtää tulosperusteisuuteen liittyvät roolit ja varattava riittävä aika ratkaistavan ongelman juurisyihin perehtymiseen (2). Suomen mainiot tietoaineistot esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla mahdollistavat kuitenkin monia maita paremmin tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja siten luo pohjaa tulosperusteisen toiminnan tavoitteiden määrittelemiselle yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla ja esimerkiksi osaoptimointia välttäen.
Ville
Chief Value Officer, Gesund Partners
Nämä edellä esitellyt näkökulmat ovat myös Sydänohjelma Polku -kehittämisen ytimessä. Jos tulosperusteisuus ja Sydänohjelma Polku -kiinnostavat, tervetuloa virtuaalisille aamukahveille 31.3. klo 8.30 alkaen, jolloin kuulemme aluevaltuutettujen ajatuksia tulosperusteisuudesta. Tilaisuuteen voi ilmoittautua täältä.
Lähteet:
Tirronen, A. 2020. Hyvinvointia hankkimassa : Tulosperusteinen palvelujen järjestäminen julkisella sektorilla. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123732
TEM 2022a: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty: valmistelun rooli SIB-hankkeissa https://tem.fi/-/hyvin-suunniteltu-on-puoliksi-tehty-valmistelun-rooli-sib-hankkeissa
Finterveys 2017 -tutkimus https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistaminen/terveys-toimintakyky-ja-hyvinvointi-suomessa-finterveys-2017-tutkimus
Centrum Balticum 2022: Voidaanko ympäristöongelmien ratkaiseminen muuttaa sijoitustoiminnaksi? – Timo Halonen https://www.centrumbalticum.org/julkaisut/pulloposti/voidaanko_ymparistoongelmien_ratkaiseminen_muuttaa_sijoitustoiminnaksi.6616.news
TEM 2022b: Vaikuttavuusinvestoiminen https://tem.fi/vaikuttavuusinvestoiminen