Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy Suomessa [1], minkä lisäksi niistä aiheutuu yhteiskunnalle arviolta lähes 3 miljardin euron vuosittaiset kokonaiskustannukset [2]. Me Novartiksella haluamme kantaa kortemme kekoon tämän haasteen ratkomiseksi. Uskomme, että lääkeyhtiönä meidänkin on perusteellisesti mietittävä uudelleen, miten voimme luoda jaettua arvoa yhteiskunnalle, palvelunjärjestäjille ja potilaille sydänterveyden edistämiseksi.
Sydänterveyteen liittyvillä haasteilla on laajat inhimilliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy Suomessa [1] ja Suomessa hoidetaan vuosittain noin 17 000 sepelvaltimotautikohtausta [2]. Yhden potilaan hoidon kustannusten on arvioitu olevan noin 20 000 € ensimmäisen vuoden aikana [4]. Sydäntapahtumat uusiutuvat myös harmillisen herkästi – sydänkohtauksen saaneista joka viides saa uuden kohtauksen vuoden sisällä [5].
Kaikista oleellisimpia ovat kuitenkin sydän- ja verisuonisairauksien inhimilliset vaikutukset eli sydänsairauksien vaikutukset potilaiden elämään: toimintakykyyn ja arjen laatuun. Väestötasolla haasteena on myös terveyden tasa-arvo: ihmisten sosioekonominen asema ja asuinpaikka kasvattavat terveys- ja hyvinvointieroja myös sydänsairauksien alueella [6].
Nykyhetkellä esimerkiksi alle 40 %:lle sydänpotilaista suositellaan sydänkuntoutusohjelmaa, vaikka elintapaohjauksella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia sydänsairauksien hoidossa [6]. Niiden potilaiden, jotka eivät noudata sepelvaltiotautipotilaan tupakointi-, ravinto-, ja liikuntasuosituksia, riski sairastua uudelleen tai kuolla on nelinkertainen verrattuna potilaisiin, jotka noudattavat heille annettuja elintapaohjeita [7]. Novartis on lähtenyt etsimään tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen ratkaisuja uudenlaisten kumppanuuksien kautta.
YHTEISTYÖSSÄ JA YHTEISÖISSÄ ON VOIMAA
Sydänohjelma Polku eli parhaillaan valmisteltava sekundaaripreventio-ohjelma sai alkukipinänsä pari vuotta sitten Keski-Suomessa toteutuneen ekosysteemiprojektin tiimoilta. Tuolloin laajan toimija- ja asiantuntijajoukon kesken hahmottelimme uusia, innovatiivisia keinoja vauhdittaa ennaltaehkäisevää ja vaikuttavuusperusteista toimintaa sydänsairauksien hoidossa.
Tuon projektin innoittamana olemme yhdessä kumppanimme Gesund Partnersin kanssa edistäneet sydänsairauksien sekundaaripreventio-ohjelmaa, Sydänohjelma Polkua. Valmistelua on tehty keväästä 2021 alkaen tiiviissä dialogissa laajan sidosryhmä- sekä asiantuntijaverkoston kanssa. Jaamme tietoa ohjelman kehittymisestä sydänohjelman kuukausittaisilla ja kaikille avoimilla (virtuaalisilla) aamukahveilla sekä ohjelman kotisivuilla blogien ja muun sisältöjen muodossa.
Haluamme sekundaaripreventio-ohjelman avulla edistää terveyden tasa-arvoa ja kaventaa sosioekonomisia eroja: Suomessa asuvilla sydänpotilailla tulee olla tasa-arvoiset mahdollisuudet sairauden yksilölliseen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.
VAIKUTTAVUUSINVESTOINTI ENNALTAEHKÄISEVÄN TOIMINNAN MAHDOLLISTAJANA
Tahtotila kohti parempaa ei riitä lisätäksemme sydänpotilaiden terveitä, toimintakykyisiä elinvuosia ja vähentääksemme sydänperäisiä kuolemia. Jotta pääsemme tahtotilasta ennaltaehkäiseviin tekoihin, on löydettävä resurssit toiminnan mahdollistamiseksi ja vaikuttavimmat keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Oma merkittävä haastekokonaisuutensa liittyykin esimerkiksi julkisen sektorin tiukkeneviin resursseihin, osaajapulaan sekä koronakriisin myötä syventyneeseen hoitovelkaan ja sote-ammattilaisten kohtaamaan kuormitukseen.
Nämä toimintaympäristön realiteetit huomioiden, tavoitteenamme on hyödyntää yksityisellä tai julkisella pääomalla tehtyä vaikuttavuusinvestointia ennaltaehkäisevän toiminnan mahdollistamiseksi. Vaikuttavuusinvestointi tarkoittaa sijoitusta, joka tavoittelee mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä. Tässä yhteistyömallissa ohjelman tilaaja eli esimerkiksi tuleva hyvinvointialue maksaa vain yhdessä sovittujen tulosten saavuttamisesta eli jakaa hyötyjä täydentäviä palveluja tarjoavan ekosysteemin sekä vaikuttavuussijoittajien kanssa. Sydänohjelmaa suunnitellaan pitkäkestoiseksi (jopa 10 vuotta) ja tavoitteena on valtakunnallinen laajuus.
Ohjelman toteutuksesta ja potilaille tarjottavista tukiresursseista vastaa tavoitetta varten räätälöity ekosysteemi. Ohjelman on tarkoitus täydentää sote-palveluita ja tarjota potilaille paremmat mahdollisuudet omahoitoon – asuinpaikasta tai sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Tavoitteemme mukaan ohjelmaan osallistuvat sydänpotilaat saavat esimerkiksi säännöllistä ja yksilöllisesti kohdennettua tukea elintapamuutoksiin sekä arjen valintoihin. Tuki voi olla myös digiavusteista. Lisäksi ohjelmassa mahdollistetaan uusimmat yksilölliset lääkehoidot niitä tarvitseville.
Voin omasta sekä Novartis-kollegoideni sekä kumppanimme Gesund Partnersin puolesta alleviivata Sydänohjelma Polun merkityksellisyyttä. Siksi teemme päämäärätietoisesti töitä käynnistääksemme ohjelman toimintaa vuoden 2022 aikana.
Tässä missiossa haluamme onnistua – tehdään se yhdessä!
Susanna
Susanna Lehtineva-Nieminen toimii Population Health Lead- roolissa Novartis Finland Oy:ssa: Novartiksella Susannan vastuulle kuuluu uusien innovatiivisten kumppanuuksien sekä Population Health-mallien rakentaminen. Susanna on yksi Sydänohjelma Polun hanketiimin jäsenistä.
Lähteet:
[1] THL 2020: https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-yleisyys
[2] Wilkins, E., Wilson, L., Wickramasinghe, K., Bhatnagar, P., Rayner, M., Townsend, N 2018. European Cardiovascular Disease Statistics 2017 edition. European Heart Network 2017. 183-186.
[3] Sydäninfarktin diagnostiikka. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014. https://www.kaypahoito.fi/hoi04050
[4] Iversen T, Häkkinen U. Comparative treatment costs for patients with acute myocardial infarction between Finland and Norway. Nordic Journal of Health Economics. 2018 Dec; 6 (2):58-79
[5] Jernberg T. ym. Cardiovascular risk in post-myocardial infarction patients: nationwide real world data demonstrate the importance of a long-term perspective. European Heart Journal (2015) 36, 1163–1170
[6] THL 2015: Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa: https://thl.fi/documents/890257/905529/Hyvinvointi-+ja+terveyserot+Suomessa/adbc1e2f-d8ec-4fa5-9a49-e79ebb57d2ed
[7] Syvänne, M. Elämä(ä) sydäninfarktin jälkeen. Duodecim 2015;131(9):841-7: https://www.duodecimlehti.fi/duo12234