Toistuvissa artikkeleissa ja puheenvuoroissa peräänkuulutetaan ja kannustetaan sairauksien ennaltaehkäisyyn. Siitä huolimatta vaikuttaviksikaan osoitettuja toimintamalleja tai keinoja ei oteta systemaattisesti käyttöön. Tähän syynä ovat muun muassa hallintorajat ylittävän yhteistyön haasteet sekä riittävän pitkäjänteisen budjetoinnin puute. Ennaltaehkäisevien tekojen vauhdittamiseksi tarvitsemme käyttöönottoa nopeuttavia ja pitkäjänteisesti budjetoituja siltarakenteita, joita ovat muun muassa erilaiset tulosperusteiset rahoitussopimukset tai vaikuttavuusperusteiset kumppanuudet.
Budjettikello tikittää tiheään – ehkä liiankin tiheään
Ennaltaehkäisevien toimintamallien käyttöönottoon ja leviämiseen liittyvät haasteet ovat tilanne- ja ratkaisukohtaisia. Yleisesti ne kuitenkin liittyvät aikajännekysymyksiin sekä resurssien rajallisuuteen. Nimenomaan resurssien rajallisuus luo osaltaan painetta tehostamiseen ja yhä toiminnan tiheämpään tarkkailuun – syntyy tehokkuuden kierre. Parhaimmillaan kierre poistaa tarpeetonta hukkaa ja optimoi toimintaa. Pyrkiessämme tekemään ”asioita oikein” emme välttämättä aina muista tai ehdi pysähtyä miettimään teemmekö ”oikeita asioita”. Pahimmillaan tämä johtaakin väärien asioiden tekemiseen entistä paremmin.
Vuoden tarkastelujänne ja suoritteiden lyhyen aikavälin tehokkuuden seuraamiseen viritetty mittaristo eivät luo ennaltaehkäisylle suotuisaa ympäristöä. Pitkäjänteisyyden lisäksi ennaltaehkäisyltä puuttuu usein koordinoiva taho – erikoisosaajien verkostossa asiakas jää herkästi jumiin siilojen väliin. Ongelmat korostuvat, kun pitäisi liikkua hallinto- tai toimijarajojen välillä. Ennaltaehkäisy peräänkuuluttaa uudenlaista tapaa tehdä yhteistyötä yli toimija- ja sektorirajojen, mikä edellyttää toimijaverkoston ohjausta ja koordinaatiota asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Puhutaan esimerkiksi ilmiölähtöisyydestä ja ihmiskeskeisyydestä, joka vaatisi nykyorganisaatioiden toiminnan ja rakenteiden merkittävää uudistamista.
Kuilut ylitetään vain yhteistyöllä
Ennaltaehkäisyyn liittyvien haasteiden korjaamiseen ei riitä minkään yksittäisen toimijan tai päättäjän valta. Laajasti katsottuna hyvinvointi osuu useamman ministeriönkin tontille. Haasteiden viheliäs vyyhti edellyttää tavoitteellisen ja ilmiölähtöisen yhteistyön lisäksi vaiheistettua, palasteltua etenemistä. Tähän moni tuleva hyvinvointialue pyrkiikin omissa suunnitelmissaan, mutta sote-uudistuksen ja koronapandemian vuoksi kuormitus on tällä hetkellä valtava. Perustehtävää ei saa vaarantaa ja siksi rönsyilyä tulee välttää. Siten vaikka suunta on oikea ja tahtotilaa kohti ”ennaltaehkäisyn pohjantähteä” ei kukaan kiistä, mutta resurssit uuden tekemiseen ovat tiukassa.
Tulosperusteiset kumppanuudet tai rahoitussopimukset ovat yksi konkreettinen, ”tässä ja nyt” saatavilla oleva keino luoda puitteita ilmiölähtöiselle toiminnalle. Ne voivat toimia ennaltaehkäisyn toimeenpanoa nopeuttavina siltarakenteita. Tavoitteellisten kumppanuuksien avulla kuormittuneet hyvinvointialueet voivat täydentää toimintansa portfoliota kohdennetuilla ohjelmilla. Hyvin suunniteltuina – eli muun muassa mittarit sekä riskien ja hyötyjen jakamismallit tarkoin toimijoiden kesken mietittynä – ne tuovat yksilöllistä tukea tasa-arvoisesti sitä tarvitseville ja keventävät sote-järjestelmään kohdentuvaa kuormitusta. Vaikuttavuusinvestoinnit mahdollistavat jopa täysin tuloksiin ja vaikutuksiin sidotun yhteistyön, mikä turvaa julkisten resurssien riittävyyttä lakisääteisiin tehtäviin.
Rohkaisevia esimerkkejä löytyy jo
Edellä kuvattua reseptiä noudattaen on onnistuttu saavuttamaan sekä parempaa koettua ja mitattua hyvinvointia että kustannussäästöjä. Tästä esimerkkinä toimii Iso-Britanniassa pitkäaikaissairaiden hoidon koordinaatioon keskittynyt Ways to Wellness -ohjelma. NHS:n toimintaa täydentävä ja osallistujilleen maksuton ohjelma on onnistunut sekä kohdeväestön hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantamisessa että terveydenhuollon ja erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten laskemisessa.
Menestyksen salaisuus on pitkälti asiakassuhdetta ylläpitävän linkkityöntekijän jatkuvassa ja henkilökohtaisessa tuessa sekä yksilöllisesti suositeltujen elintapavalmennusten ja yhteisöllisen toiminnan yhdistelmässä. Muun muassa järjestöjen rooli on suuri. Ohjelma on myös tarkoin integroitu paikallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon prosesseihin: osallistujat rekrytoidaan ohjelmaan esimerkiksi terveyskeskuslääkärin vastaanotolla hyvinvointilähetettä hyödyntäen.
Ilmiölähtöisyyttä tukevat siltarakenteet
Ways to wellness on manio esimerkki siitä miten ilmiölähtöisellä ohjauksella (mm. kannustimet, vuosikellot ylittävä budjetointi, tietopohja), toimijoiden yhteistyöllä sekä aiemmin mainitun puuttuvan koordinaatiokerroksen lisäämisellä voidaan edistää toiminnan vaikuttavuutta. Ennaltaehkäisevän toiminnan rajaus tulee kuitenkin tehdä ilmiölähtöisesti ja ihminen – tai pikemminkin yhteisö keskellä. Ei hallinto edellä.
Tulosperusteinen yhteistyö jää herkästi hetkittäiseksi hankkeeksi ja helpotukseksi. Tämä olisi vähän kuin kuilun ylittävä silta purettaisiin tiettynä päivämääränä. Koska kyse on jonkin uuden tekemisestä, määräaikaisuus on kuitenkin ymmärrettävää. Loikka uuteen on helpompi tehdä vaiheistetusti. Oleellista on suunnitella tulosperusteisen yhteistyön prosessit siten, että matkan aikana oppi siirtyy ja luo perustaa toiminnan jatkuvuudelle jopa pysyvästi ja laajemmalla mittakaavalla – siis mikäli toiminta osoittaa vaikuttavuutensa.
Merkittävä osa hyvinvointiimme ja terveyteemme vaikuttavista tekijöistä löytyvät sote-rajojen ulkopuolelta. Tärkeitä vaikuttajia ovat muun muassa liikkumiseen kannustava ympäristö, tuotesijoittelu ruokakaupassa eikä kulttuurinkaan roolia sovi unohtaa. Myös sosiaaliset suhteet ja yhteiskunnallinen osallisuus ovat tärkeitä. Terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy edellyttääkin laajan voimavaraverkoston tavoitteellista yhdistämistä ja tähän uudet siltarakenteet luovat mahdollistavan reitin. Yhdessä paras tulee!
Ville Koiste, Gesund Partners
Ps. Tässä esitysmateriaalini Sydänohjelma Polku -aamukahveilta, joissa muun muassa Ways to wellness -ohjelmaa esiteltiin.
Ville Koiste on toinen Gesund Partnersin perustajista ja kokenut sekä laajalti verkostoitunut sote-alan kehittäjä. Ennen Gesund Partnersia Ville on tehnyt töitä paremman huomisen eteen muun muassa Sitrassa sekä Accenturella. Ville on yksi Sydänohjelma Polku -hanketiimin jäsenistä.