Sydän- ja verisuonisairaudet aiheuttavat eniten kuolemia niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi ne aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia: sydän- ja verisuonisairauksista aiheutuu yhteiskunnalle lähes 3 miljardin euron vuosittaiset kustannukset, kun huomioidaan myös epäsuorat kustannukset. Sydän- ja verisuonisairauksien sekundaaripreventio kannattaa, sillä onnistunut sekundaaripreventio on kustannusvaikuttavaa. Se lisää potilaiden terveyttä, elämänlaatua ja elinvuosia. Onkin arvioitu, että sekundaaripreventiota tulisi tehostaa nykyisestä.
Digitaalisuutta hyödyntämällä voidaan tarjota usein ajasta, paikasta ja sijainnista riippumatonta tukea, ohjausta ja vertaistukea sydänsairauksista kärsiville asiakkaille. Digitaalisuus mahdollistaa skaalautuvuuden ja hyvinvointia lisäävien palveluiden ulottamisen nykyistä laajemmalle joukolle. Digitaaliset menetelmät myös tutkitusti toimivat: useissa tutkimuksissa on havaittu, että digitaalisten menetelmien hyödyntäminen on auttanut potilaita sisäistämään terveellisten elintapojen merkityksen ja helpottavan potilaita elintapamuutosten omaksumisessa. Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan tukea ihmisen päivittäisiä valintoja, kuten kasvisten ja hedelmien syömistä, suolan ja kovien rasvojen käytön vähentämistä, alkoholin ja tupakoinnin välttämistä sekä liikuntasuositusten mukaista liikuntaa. Tutkimusten mukaan, digitaalisesti tuettujen elintapamuutosten seurauksena esimerkiksi potilaiden kolesteroliarvoissa on tapahtunut muutoksia parempaan ja korkeat verenpaineet ovat tulleet lähemmäs tavoitetasoja. Esimerkiksi tekstiviestimuistutuksiin pohjautuvan TEXT ME -ohjelman myötä 93 % asiakkaista oli sitoutunut vähintään neljään ohjelman ravintosuositukseen.
Digitaalisia elementtejä voidaan hyödyntää sekundaaripreventiossa monin eri tavoin. Viime vuosien aikana muun muassa mobiilisovellusten käyttö on laajentunut ja mobiilisovellusten avulla potilaat saavat ohjausta ja tukea. Sovellukset mahdollistavat myös helpon ja nopean kommunikaation sydänhoitajan kanssa. Digitaalisuus itsessään ei ole kuitenkaan ratkaisu: kaikessa terveyskäyttäytymisen muutokseen tähtäävän toiminnan suunnittelussa on otettava huomioon, että käyttäytymisen muuttaminen ei ole yksinkertaista ja se vaatii taustalle käyttäytymisen muutoksen teoriaa- tai tekniikoita, joiden avulla yksilön käyttäytymiseen voidaan pitkäjänteisemmin vaikuttaa. Monipuolisten menetelmien hyödyntäminen mahdollistaakin erilaisten potilaiden tarpeisiin vastaamisen ja yksilöllisemmät palvelut.
Yhteiskunnassamme monilla on taidot ja mahdollisuudet hyödyntää digitaalisia menetelmiä useilla elämän eri osa-alueilla. On kuitenkin muistettava, että yksilöt ovat erilaisia ja heidän taustansa ja elämäntilanteensa vaihtelevat. Hyvä terveyden edistämisen interventio ei saisi lisätä sosioekonomisia terveyseroja: näin ollen digitaalisten ratkaisujen lisäksi on tärkeää tarjota myös ei-digitaalisia vaihtoehtoja, jotta kaikille voidaan mahdollistaa tasa-arvoinen sydänterveyden parantaminen. Digitaalisella tuella voidaan kuitenkin merkittävällä tavalla edesauttaa yhä laajemman ja maantieteellisestä sijainnista riippumattoman potilasjoukon pääsyn elintapatuen piiriin.
Heta Siranko
Kirjoittaja toimii terveyden edistämisen konsulttina ja asiantuntijana Gesund Partnersilla. Lisäksi hänellä on 20 vuoden kliininen työkokemus sairaanhoitajan työstä niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta.
Lähteitä:
Devi ym. 2014, A WebBased Program Improves Physical Activity Outcomes in a Primary Care Angina Population: Randomized Controlled Trial.
Duan ym. 2018, Evaluation of a Web-Based Intervention for Multiple Health Behavior Changes in Patients with Coronary Heart Disease in Home – Based Rehabilitation: Pilot Randomized Controlled Trial.
Linnansaari, Anu & Hankonen, Nelli 2019. Terveyden psykologia. Toim. Sanna Sinikallio.
Santo et al. 2018 The effects of a lifestyle-focused text-messaging intervention on adherence to dietary guideline recommendations in patients with coronary heart disease: an analysis of the TEXT ME study
THL 2020a. Sydän, ja verisuonitautien kustannukset.
THL 2020b. Valtimosairauksien ja diabeteksen ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen Suomessa.
Wilkins, Elizabeth – Wilson, Lauren – Wickramasinghe, Kremlin – Bhatnagar, Prachi – RWilkins E, Wilson L, Wickramasinghe K, Bhatnagar P, Leal J, Luengo-Fernandez R, Burns R, Rayner M, Townsend N (2017). European Cardiovascular Disease Statistics 2017. European Heart Network, Brussels